Kevään kulttuurimyrsky

Teräväkynäisenä yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Kalevi Aho nousi kuluneen kevään aikana poikkeuksellisen näkyvästi otsikoihin. Kaikki alkoi Turun orkesteripäivillä huhtikuussa pitämästään kipakasta puheesta, jossa hän lukuisin esimerkein suomi maassamme harjoitettua kulttuuri- ja talouspolitiikkaa – itse talouselämää unohtamatta.

Kalevi kiteytti, että monilta keskeisiltä poliitikoilta näyttää puuttuvan kulttuuriperinnön merkityksen taju. Kuten myös, että ihanne sivistyksestä itseisarvona ei kuulu moderniin maailmaan.

”Sitäkään todistettua tosiasiaa ei haluta millään uskoa, että kulttuuri on itse asiassa taloudellisestikin kannattavaa, vaikka tämä ei näy suoraan kuntien budjetissa.”

”Kulttuurilaitokset ovat yhteiskunnallisissa murrostilanteissa äärimmäisen tärkeitä maallemme. Ne voivat toimia kriittisinä ääninä tai ylipäänsä poliittisista suhdanteista riippumattomina henkireikinä ihmisille.”

Kulttuuri on Kalevin mielestä kansakunnan henkisen tilan mittaaja ja kilpailuvaltti kansainvälisillä areenoilla. Hänen mukaansa on yleisemmin menossa pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajo. Se merkitsee yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua ja tuottaa näköalattomuutta suurelle osalle suomalaisista. Se voi purkautua uusina levottomuuksina.

Kalevin puheenvuoro huomioitiin laajasti maamme keskeisimmissä medioissa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä ei jää tähän.