Kesän alkaessa

Tiistai 5.6.2018 - Kalevi Aho

Talvisen blogikirjoitukseni jälkeen on kohdallani tapahtunut aika paljon. Sävellyksiä on alkuvuoden aikana syntynyt - helmikuussa sain valmiiksi kolmoiskonserton viululle, sellolle, pianolle ja pienelle orkesterille. Tein teoksen hollantilaiselle Storioni-triolle, ja he kantaesittävät sen Antwerpenin sinfoniaorkesterin konsertissa 11.5.2019. Kaksi viikkoa myöhemmin seuraa teoksen toinen esitys Eindhovenissa. 

Heti perään sävelsin jousiorkesteriteoksen Kirje tuolle puolen. Kyseessä on Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin tilaus säveltäjä Pehr Henrik Nordgrenin 75-vuotismuistokonserttiin Kokkolassa 19.1.2019. Nordgren oli läheinen säveltäjäystäväni, ja kapellimestari Juha Kangas pyysi minulta tätä teosta, joka on ikään kuin musiikillista ajatustenvaihtoa tämänpuoleisesta tuonpuoleiseen.

 Sitten piti muistaa MKA-festivaalia, ja sävelsin sitä varten teoksen Berliner Bagatelle puhallinkvintetille. Teos pohjautuu Berliinin filharmonisen puhallinkvintetin kunkin soittajan nimen musiikillisiin kirjaimiin; he soittavat teoksen aikana vuorollaan pienen soolon omasta nimestään. Huhtikuussa kävin Berliinissä ja luovutin partituurin ja stemmat berliiniläisille. Tämä teoshan avaa tämänvuotisen festivaalin Villaforssissa 29.6. klo 17.

Parhaillaan on jo melko loppuvaiheessaan kitarakonsertto, joka on puolestaan Lapin kamariorkesterin tilaus kitaristi Ismo Eskeliselle. Sen suunnitellut ensimmäiset esitykset 10. ja 11.5.2019 ajoittuvat harmillisesti juuri samaan aikaan kolmoiskonserton kantaesityksen kanssa. Täytyy varmaan vetää arpaa, kumpaan kantaesitykseen menen paikalle. 

 Toukokuun alussa kävin Romanian Clujssa. Siellä minut promovoitiin Clujn musiikkiakatemian kunniatohtoriksi. Pääsin aika kunnianarvoisaan seuraan; akatemian aikaisemmat säveltäjäkunniatohtorit ovat Iannis Xenakis, Krzysztof Penderecki ja György Kurtag. Clujn akatemian kunniatohtoreina on myös monia maailmankuuluja muusikkoja aina Yehudi Menuhinista lähtien. Samassa yhteydessä Transilvanian filharmoninen orkesteri, jota pidetään Romanian parhaana, esitti konsertissaan huilukonserttoni; sen häikäisevänä solistina oli Romanian johtava huilisti Matei Ioachimescu ja erinomaisena kapellimestarina Gabriel Bebeşelea. 

 Vaikka huilukonsertto kuuluu tunnetuimpiin sävellyksiini, tuotantoni suurimmaksi hitiksi on noussut kuitenkin lyömäsoitinkonsertto Sieidi. Kesällä teos saa jo 50. konserttiesityksensä itävaltalaisen lyömäsoitinšamaanin Martin Grubingerin soittaessa konserton heinäkuun lopulla viidellä eri paikkakunnalla Schleswig-Holsteinin musiikkifestivaalilla. Kaudella 2018-19 on tulossa 13 esitystä lisää Saksassa, Sveitsissä, Luxemburgissa ja Yhdysvalloissa, asialla Grubinger, skottilaissyntyinen Colin Currie ja Berliinissä nykyisin asuva Alexej Gerassimez. Teoksen suurmenestys on ollut itsellenikin yllätys, sillä ennen Lontoossa huhtikuussa 2012 tapahtunutta, Colin Currien soittamaa kantaesitystä olin teoksesta vielä varsin epävarma.  

Kesäohjelmani on tavanomainen: vietän aikaa kesäpaikallani Turun Hirvensalossa lähinnä säveltäen. Kitarakonserton jälkeen pitäisi täydentää Einojuhani Rautavaaran viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt teos Serenadi rakastetulle viululle ja pienelle orkesterille. Mikko Franckin johtama Ranskan radio-orkesteri kantaesittää sen ensi tammikuussa Pariisissa. Loppukesän aikana pääsen varmaan sitten seuraavan teoksen, bassoklarinettikonserton kimppuun. Teos tulee olemaan 31. soitinkonserttoni. 

 Mutta kun kauniin luonnon keskellä säveltää, säveltäminen ei tunnu työltä lainkaan, vaan toimintana josta nauttii ja jota tekee hyvin mielellään. Päinvastoin kuin monilla muilla, säveltäminen on tullut minulle helpommaksi vanhemmiten, ja työtä on alkanut tehdä samalla aikaisempaa kevyemmällä ja irtonaisemmalla otteella.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: festivaali

Kohti MKA-festivaalia 2018

Torstai 1.3.2018 - Kalevi Aho

Kohti MKA-festivaalia 2018!

Uusi vuosi on alkanut ja enää on runsaat viisi kuukautta aikaa seuraavaan MKA-festivaaliin. Viimekesäinen festivaalihan onnistui suorastaan yli odotusten, kun esiintyjiksi saimme loistavan Kamus-kvartetin, klarinetisti Lauri Sallisen, kitaristi Ismo Eskelisen sekä oboisti Keijo Ahon. Kaikki omien instrumenttiensa ehdottomia huippuja Suomessa. Ja tapahtuman lopuksi Reiska Laineen trio sekä Verneri Pohjolan yhtye sekä pyöristivät Villaforssin pihalla tapahtuman komeaan päätökseen.


Ensi festivaalille on luvassa suoranainen sensaatio, kun maailmankuulu Berliinin filharmonikkojen puhallinkvintetti saapuu konsertoimaan Forssaan. Aikaisemmin tämä ympäri maailmaa kiertänyt legendaarinen yhtye ei ole esiintynyt vielä maassamme. Forssalaisilla ja muuallakin asuvilla on siis aivan ainutlaatuinen tilaisuus kuulla puhallinmusiikkia maailman huipulta! Tämä ensi festivaalin pääkonserttihan tapahtuu Forssan kirkossa lauantaina 30.6. klo 14, ohjelmassa allekirjoittaneen molemmat puhallinkvintetot (joista toisen olen tehnyt juuri berliiniläisille) sekä Mozartia.

Mutta jo sitä ennen perjantaina 29.6. klo 18 ja klo 21 on Villaforssissa mahdollisuus kuulla huippuvirtuoosista soitantaa, kun Suomen etevimpiin harmonikkataiteilijoihin kuuluva Saila Korhonen taituroi instrumenttinsa parissa ja huippuviulistit Antti Tikkanen ja Minna Pensola esittävät allekirjoittaneen ja Bachin musiikkia.

Viimekesäiseen tapaan tapahtuman alkuun liittyy myös festivaalin varaslähtö Villaforssissa 29.6. klo 17; siinä Berliinin filharmonikkojen kvintetti kantaesittää heille säveltämäni uuden puhallinkvintettiteoksen, ja Tero-Pekka Henell jututtaa festivaalin muusikoita.

Viime festivaalin jälkeinen aika on omalta kohdaltani ollut tapahtumarikas. Tietenkin olen säveltänyt paljon, ja viimevuotinen pääteokseni oli heinäkuussa 2017 valmistunut sinfonia nro 17, joka kantaesitetään Lahdessa keväällä 2019. Elokuussa 2017 Oulunsalo soi –festivaalilla kantaesitettiin viime talvena valmistunut laulusarjani ”Sateen aikaan” mezzosopraanolle ja jousikvartetille; asialla Virpi Räisänen ja Meta4-kvartetti.

Syyskuussa oli seuraava kantaesitys Gentissä Belgiassa, nimittäin kamarikonsertto ”Mearra” harpulle ja jousiorkesterille; sävelsin teoksen Wienin filharmonikkojen belgialaiselle sooloharpistille Anneleen Lenaertsille. Ja joulukuussa soitettiin Helsingissä ensimmäistä kertaa teokseni ”La Violina” neljälle viululle. Teos on pedagoginen sävellys pitkälle edenneille opiskelijoille, ja kantaesittäjinä oli neljä etevää viulistityttöä Itä-Helsingin musiikkiopistosta.

Loppusyksyn kiintoisin matkani suuntautui Moskovaan; 18.11. Moskovan kamarioopperassa, eli ns. Pokrovski-oopperassa oli oopperani ”Frida y Diego” venäläinen ensi-ilta. Oopperan päähenkilöinä ovat taidemaalarit Frida Kahlo ja Diego Rivera sekä vallankumouspoliitikko Lev Trotski. Teoksen toteutus ja vastaanotto olivat erinomaisia, ja ooppera sai Venäjällä erittäin paljon julkisuutta sekä arvosteluja peräti chileläisiä, perulaisia ja espanjalaisia lehtiä myöten.

”Frida y Diego” on kaiken lisäksi ensimmäinen suomalaisooppera kautta aikojen, joka on toteutettu Venäjällä venäläisin voimin. Tätä ennen pari suomalaisoopperaa on esitetty Venäjällä vain suomalaisina vierailunäytäntöinä. Moskovan produktio kutsuttiin heti Pärnun oopperajuhlille Viroon, jossa he esittävät ”Frida y Diegon” vierailunäytäntönä heinäkuun 5. päivänä 2018, eli heti ensi kesän MKA-festivaalin jälkeen. Eli näyttää siltä, että Forssasta jatkan matkaani suoraan Viroon…

Muista teoksistani lyömäsoitinkonsertto ”Sieidi” esitetään kaudella 2017-18 Saksassa ja Ranskassa peräti 15 kertaa. Teos kuullaan useimmissa Saksan merkittävissä musiikkikaupungeissa, solistina itävaltalainen lyömäsoitintaituri Martin Grubinger. Samaan aikaan myös skottilainen lyömäsoittaja Colin Currie, joka kantaesitti ”Sieidin” Lontoossa 2012, pitää teosta jatkuvasti ohjelmistossaan. Kolmantena esittäjänä on tullut mukaan Berliinissä asuva Alexei Gerassimez. Ensi syksynä ”Sieidi” saa jo 50. konserttiesityksensä, eli teoksesta on tullut tällä hetkellä soitetuin suomalainen instrumentaalikonsertto Sibeliuksen viulukonserton jälkeen. Olin syyskuussa kuuntelemassa, kun Grubinger esitti teoksen Kölnissä, ja oli ilo havaita, että konsertto todella uppoaa saksalaiseen yleisöön.

Teosteni ulkomaisia esityksiä olisi tietenkin hauska kuulla enemmänkin, mutta niihin en mene kantaesityksiä lukuun ottamatta kovin usein, koska liika matkustaminen keskeyttää ja häiritsee pahasti työtä. Haluan lisäksi mieluummin päästä irti vanhoista teoksista kuin juuttua niihin.

Lähiaikojen päätapahtuma on omalta kohdaltani kuitenkin MKA-festivaali 29.-30.6. Forssassa. Kun esiintyjät ovat näin huippuja, omat odotukseni ensi kesän festivaalista ovat korkealla.

Kalevi Aho

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: festivaali