Kalevi Aho





















Keskeisiin suomalaisiin nykysäveltäjiin kuuluva Kalevi Aho syntyi Forssassa maaliskuun 9.päivänä 1949. Hän alkoi opiskella viulunsoittoa kotikaupungissaan kymmenenvuoden ikäisenä, ja hänen ensimmäiset sävellyksensä ovat peräisin jo tuoltaajalta. Syksystä 1968 hän opiskeli viulunsoittoa ja sävellystäSibelius-Akatemiassa; hänen sävellysopettajanaan oli Einojuhani Rautavaara.

Suoritettuaan sävellysdiplomin keväällä 1971 Aho jatkoi opintojaan Berliinissä (1971-72) Boris Blacherin johdolla (Staatliche Hochschule für Musik and darstellende Kunst). Vuodesta 1974 vuoteen 1988 hän toimi Helsingin Yliopistossa musiikkitieteen lehtorina, ja vuosina 1988-1993 hän työskenteli Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina. Syksystä 1993 Aho on työskennellyt vapaana säveltäjänä.

Ahon tuotannon keskeinen osa koostuu laajamuotoisista orkesteri-, kamarimusiikki- ja vokaaliteoksista. Tällä hetkellä hänen tuotantoonsa kuuluu viisi oopperaa (1978-2013), seitsemäntoista sinfoniaa (1969-2017), kaksikymmentäkuusi konserttoa (1981-2016), kolme kamarisinfoniaa jousiorkesterille, muuta orkesteri- ja vokaalimusiikkia, suuri määrä kamarimusiikkia eri kokoonpanoille sekä lukuisia soolosoitinteoksia.

Hän on tehnyt myös lukuisia orkestrointeja ja sovituksia muiden säveltäjien teoksista. Tärkein näistä on Uuno Klamin keskeneräisen baletin Pyörteitä täydentäminen. Vuodesta 1992 Aho on toiminut Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjänä, ja syksyllä 2011 hänet nimitettiin orkesterin kunniasäveltäjäksi.

Sävellystyön ohella Aho on tullut tunnetuksi taitavana ja yhteiskunnallisesti valveutuneena kirjoittajana. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu yli 600 esseetä, kolumnia, teosesittelyä tai muuta kirjoitusta musiikista, kirjallisuudesta ja yhteiskunnasta. Hänellä on ollut myös useita tärkeitä organisatorisia tehtäviä Suomen kulttuurielämässä.