Musica Kalevi Aho 2017 artistit

Ismo Eskelinen, kitara

Ismo Eskelisen 17-vuotiaana alkanut kansainvälinen ura on
vienyt hänet esiintymään mm. Berliinin Filharmoniassa, Amsterdamin
Concertgebouwssa, Lontoon Royal Festival Hallissa ja Brysselin Theatre de la
Monnaiessa. Helsingin Musiikkitaloon hänet kutsuttiin ensimmäisenä
kitarasolistina sekä HKO:n että RSO:n konsertteihin. Viimeisimmistä
esiintymisistä mainittakoon konsertit Lontoon BBC Symphony Orchestran
solistina, NWD-Filharmonian Saksan kiertueen solistina sekä esiintymiset
merkittävillä musiikkifestivaaleilla mm. New Yorkissa ja Dresdenissä.
Eskelinen soittaa musiikkia 1500-luvulta nykypäivään. Hän tekee yhteistyötä monien merkittävien nykysäveltäjien, kuten Einojuhani Rautavaaran, Aulis Sallisen, Jukka Tiensuun, Kalevi Ahon, Sebastian Fagerlundin ja Olli Mustosen kanssa.
Eskelisen lukuisat levytykset ovat olleet maailmanlaajuisia menestyksiä. ”Bach Eskelinen” sai Emma-palkinnon vuoden 2014 klassisena levynä ja uusin levy ”Bach Eskelinen II” ilmestyi kesällä 2016.
Hämeenlinnan verkatehtaalle Eskelinen suunnitteli Global Guitar-konserttisarjan vuosille 2016–2017.

Lauri Sallinen, klarinetti

Lauri Sallinen tunnetaan omaäänisenä klarinetistina ja
poikkeuksellisen valovoimaisena esiintyjänä. Kamarimuusikkona hän on yksi
Suomen kysytyimmistä klarinetisteista, jota kuullaan säännöllisesti
musiikkifestivaaleilla eri puolilla Eurooppaa.
Orkesterisolistina Sallinen on esiintynyt lukuisien suomalaisten orkestereiden,
kuten Avanti! kamariorkesterin, Lapin kamariorkesterin, Mikkelin, Lappeenrannan
ja Joensuun kaupunginorkestereiden kanssa. Klassisen solistirepertuaarin
lisäksi hän on kantaesittänyt mm. Mikko Nisulan ja Markku Klamin
klarinettikonsertot sekä soittanut Enno Poppen ja Benjamin Brittenin
solistiteosten Suomen ensiesitykset. Sallinen on myös aktiivinen uuden musiikin
tulkki, ja olennainen osa hänen muusikkopersoonaansa onkin läheinen yhteistyö
nykysäveltäjien kanssa. Nykymusiikkia hän soittaa mm. suomalaisen Uusinta Ensemblen ja norjalaisen Ensemble Temporumin kanssa. Tällä hetkellä Sallinen on taiteilijana kiinnostunut esityksellisyydestä ja musiikin yhdistämisestä liikekieleen. Kuluvan vuoden aikana hän työstää uutta kokoillan sooloesitystä Lauri Sallinen Solitude, jossa sooloklarinettikonsertti kasvaa täysipainoiseksi nykytanssiesitykseksi.

Verneri Pohjola, trumpetti

Vasta 15-vuotiaana trumpettiin tarttunut ja jazzia 17-vuotiaasta asti
kuunnellut Verneri Pohjola on kulkenut muusikkona ikätovereihinsa verraten
lyhyen tien. Tämä tie on kuitenkin osoittanut Pohjolan monipuolisuuden ja
lahjakkuuden, ja trumpetisti on ehdottomasti lunastanut paikkansa yhtenä
Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista. Vuonna 1999 Pohjola pääsi
Sibelius-Akatemian jazzosastolle, jossa hän löysi oman tapansa opiskella ja
tehdä jazzmusiikkia.
Pohjola perusti Ilmiliekki Quartetin vuonna 2002. Yhtyeen konsepti todistettiin toimivaksi jo puoli vuotta sen perustamisen jälkeen sen voittaessa Young Nordic Jazz Comets -kilpailun Helsingissä kesällä 2002. Ilmiliekki Quartet teki Jazzliiton kiertueen tammikuussa 2003 ja äänitti debyyttialbuminsa kesällä 2003.
Jo ennen debyyttialbumin ilmestymistä Finland Festivals oli ehtinyt nimetä
yhtyeen vuoden 2004 nuoreksi taiteilijaksi. Albumi keräsi loistavaa palautetta,
oli Jazz-Emma-ehdokkaana, ja jakoi Teosto-palkinnon Jukka Tiensuun
“Umori”-teoksen kanssa syksyllä 2004. Samana vuonna Pohjola sai myös Pori
Jazzin Vuoden taiteilija -tunnustuksen. Nyt keväällä ilmestyvällä
levyllä Verneri Pohjola soittaa edesmenneen isänsä Pekka Pohjolan musiikkia.
40-vuotissyntymäpäiväänsä tänä vuonna juhliva
Verneri Pohjola on kiistatta taiteellisen luomisvoimansa huipulla. Pohjolan
ainutlaatuinen trumpetti-soundi, pettämätön melodiantaju sekä kyky yhdistää
taituruus ja tunne ovat vakiinnuttaneet hänen asemansa yhtenä Euroopan
nykyjazzin valovoimaisimmista muusikoista, säveltäjistä ja yhtyeenjohtajista.

Terhi Paldanius, viulu

Terhi Paldanius on halunnut kuusivuotiaasta asti soittaa viulua ammatikseen, eikä sitä ennenkään unelmoinut mistään muusta. Hän aloitti viuluopintonsa Lapinlahden musiikkileirillä, opinnot etenivät Ylä-Savon musiikkiopiston ja Kuopion konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan, jossa hän on opiskellut mm. Päivyt
Mellerin ja Tero Latvalan johdolla.
Paldanius on Kamus-kvartetin perustajajäsen. Hän on opiskellut kvartetin kanssa
Euroopan kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA) ja saanut opetusta mestareilta, kuten
Hatto Beyerle ja Johannes Meissel. Kvartetin kanssa Paldanius on ollut myös
Quartet-in-Residence Aldeburghissa ja Kilkennyssä. Kilpailumenestystä on
tullut Kuhmon kamarimusiikkikilpailussa ja Erkki Melartin
-kamarimusiikkikilpailussa.
Terhi Paldanius soittaa Pohjola Pankin Taidesäätiön omistamalla Ferdinandus
Gagliano -viululla vuodelta 1767.

Jukka Untamala, viulu

Viulisti-kapellimestari Jukka Untamala kuuluu musiikkielämämme uuden polven mielenkiintoisten moniottelijoiden joukkoon. Laajat opintonsa hän on käynyt viulistina
Sibelius-Akatemiassa, kamarimuusikkona klassismin ajan esityskäytäntöihin
erikoistuneessa Euroopan Kamarimusiikkiakatemiassa, sekä kapellimestarina Jorma
Panulan johdolla Panula-Akatemiassa. Hänet tunnetaan myös aktiivisena
kamarimuusikkona sekä Kamus-kvartetin perustajajäsenenä. Kvartetin kanssa hän
on voittanut useita kilpailupalkintoja ja mm. YLE:n vuoden levy -palkinnon 2015.
Hän on myös ehtinyt toimia konserttimestarina ja äänenjohtajana useissa maamme
huippuorkestereista, mm. Radion Sinfoniaorkesterin 2.viulun äänenjohtajana 2012-2014.
Orkesterin solistina ja johtajana Untamala on johtanut mm. Joensuun ja
Lappeenrannan kaupunginorkestereita, Lapin Kamariorkesteria, sekä Pietarsaari
Sinfoniettaa. Kiitetyn debyytin kapellimestarina hän teki Joensuun kaupunginorkesterin
kanssa 2016.

Antti Tikkanen, alttoviulu

Pohjois-Pohjanmaalta Oulaisista mutkien kautta Helsinkiin päätynyt Antti Tikkanen aloitti
viulunsoiton 7-vuotiaana Jokilaaksojen Musiikkiopistossa Tomasz Orzechin
oppilaana. Sibelius-Akatemiaan Antti siirtyi vuonna 1997 aluksi Lajos Garamin
oppilaaksi ja sittemmin hän opiskeli prof. Mi-Kyung Leen luokalla.
Antti Tikkanen esiintyy solistina ja kamarimuusikkona sekä on jousikvartetti Meta4in jäsen. Ryhmä voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä D. Sostakovits-kvartettikilpailussa Moskovassa 2004 sekä Joseph Haydn-kamarimusiikkikilpailussa Wienissä 2007 ja on siitä lähtien ollut kysytty vieras eurooppalaisissa musiikkikeskuksissa. Solistina Antti Tikkanen on esiintynyt mm. Helsingin Kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Oulu Sinfonian ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa johtajinaan Paavo Berglund, Juha Kangas, Sakari Oramo sekä Osmo Vänskä. Antti Tikkanen aloitti vuoden 2014 alussa Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana. Antti Tikkasella on käytössään Suomen Kulttuurirahaston omistama Stradivarius-viulu ”ex-Berglund”.

Petja Kainulainen, sello

Petja Kainulainen aloitti sellonsoiton opintonsa Päijät-Hämeen Konservatoriossa Zsolt Herceghin oppilaana jatkaen niitä Jouko Paavolan opissa. Vuosina 2002-2011 hän opiskeli
Sibelius-Akatemiassa Hannu Kiiskin ja Timo Hanhisen oppilaana.
Kamus-kvartetin sellistinä Kainulainen on opiskellut European Chamber Music
Academyssa ja Britten-Pears-schoolissa sekä esiintynyt kamarimuusikkona
Suomessa ja laajalti Euroopassa. Hän on Jousia Ensemblen ja Kamus-kvartetin
perustajajäsen. Solistina hän on toiminut Tapiolan Nuorten Sinfonikkojen,
Vivaldika-kamariorkesterin , Refugium Musicum-orkesterin, Irlannin
nuoriso-orkesterin ja Incanto -kuoron kanssa. Kamus-kvartetin kanssa hän on
levyttänyt kaksi levyä Alba Records-levy-yhtiölle, joista toinen ”Different
voices” valittiin YLE:n vuoden klassiseksi levyksi v.2016. Hän on
Teema@Helsinki-konserttisarjan taiteellisen ja toiminnallisen johdon jäsen
vuodesta 2014.
Kainulainen toimii tällä hetkellä Espoon Musiikkiopiston sellonsoiton lehtorina
sekä tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja soittaa Suomen Kulttuurirahaston
lainaamalla Claude-Augustin Miremont -sellolla (1883).

Markus Hohti, sello

Sellisti Markus Hohti on kotonaan niin uuden musiikin
parissa, kamarimusiikkifestivaaleilla, barokkisellon ääressä kuin
jazz-klubin lavalla. Viime aikoina hänen kiinnostuksen kohteena ovat olleet
erityisesti elektroakustinen musiikki ja genrerajoja ylittävät projektit.
Kiinnostus eri musiikkityyleihin on johtanut laajan repertuaariin hallintaan ja
Hohti esiintyy aktiivisesti soolona, kamarimuusikkona ja yhtyeittensä
kanssa.
Matkan varrella on ollut esiintymisiä merkittävillä festivaaleilla ja
konserttisaleissa, kuten Kuhmon kamarimusiikissa, Meidän festivaalilla, Lucerne
Festivalilla, Salzburger Biennalessa, Zürichin Tonhallessa ja Berliinin
Filharmoniassa. Hohti on kantaesittänyt satoja teoksia ja työskennellyt yhdessä
muun muassa Pekka Kuusiston, Ralf Gothonin, Cyprien Katsarisin, Jaime Martinin,
Alasdair Beatsonin, Thomas Demengan, Rainer Schmidtin ja Gordan Nikolicin
kanssa. Sooloesiintymisistä mieleenpainuvimpia ovat olleet Brian Ferneyhoughn
legendaarisen Time and Motion Study 2 -teoksen esitys Helsingin juhlaviikoilla
sekä Sebastian Fagerlundin Stone on Stone -teoksen kantaesitys Hannu Linnun
johtaman Avanti!n solistina.
Hohdin aloitteesta syntyi vuonna 2011 Helsingin Musiikkitaloon uuteen
musiikkiin keskittyvä KLANG-konserttisarja. Syksystä 2014 lähtien Markus
on toiminut sellonsoiton lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Kimmo Pyykkö, kuvanveistäjä

Kangasalla kasvanut Kimmo Pyykkö opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1963–68 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa vuonna 1963. Hän toimi kuvanveiston opettajana
Taideteollisessa oppilaitoksessa 1967–76 ja Suomen Taideakatemian koulussa
(Kuvataideakatemia) 1971–77.
Eri materiaalien käyttöön sidotut selkeästi erottuvat kaudet seuraavat toisiaan
Kimmo Pyykön tuotannossa. Pyykkö aloitti rautaromusta valmistetuilla
veistoksilla. Tätä seurasivat valurauta, lentokonemateriaali, valettu alumiini,
puut kuten bongossi ja tervaleppä sekä pronssi. Näistä pronssi on ollut
taiteilijan materiaalina alusta alkaen ja läpi vuosikymmenten.
Pyykön koko tuotannossa näkyvät tietyt teemat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen,
vallankäyttö, ihmisyyden pohdinta, elämän kulminaatiopisteet ja ajan kulku. 2000-luvulla
toiseksi oleelliseksi elementiksi tervaleppäteoksiin tuli ruosteinen rauta.
Taiteilijan kerrontaan tulee mukaan aikaisempaa esteettisempää otetta.
Kimmo Pyykön ensimmäinen julkinen veistos, suihkukaivoveistos Kolmoiskosket
valmistui Kuusankoskelle 1969–71. Julkisia veistoksia ja reliefejä on sittemmin
paljastettu jo lähes kolmekymmentä, viimeisimpinä katuveistos J.C. Decaux
(Pariisi 2007), tilaveistos Yksilö ja Yhteisö (Varman pääkonttori, Helsinki
2008) ja Kari Tapion hautaveistos (2011). Keväällä 2015 paljastettiin Olavi
Virta 100-vuotta -muistomerkki Sysmässä.
Professori Pyykön teoksia on Suomessa ja ulkomailla museoiden sekä lukuisten
kaupunkien ja yritysten kokoelmissa.