Yhtä juhlaa!

Sunnuntai 3.7.2016 klo 18.32 - Hannu Lahtonen

Ensimmäinen Musica Kalevi Aho –festivaali osoittautui jymymenestykseksi. Taiteellinen anti osoittautui korkeatasoiseksi ja loppuunmyydyt konsertit ylittivät tunnelmaltaan odotukset. Ikään kuin pisteenä iin päällä myös ilmojen haltia suosi molempina päivinä.

Sonja Fräki oli pääroolissa lauantaisessa pianomatineassa, jossa hän soitti Kalevin pianoteoksia. Virtuositeettia vaativa ohjelmisto sai mieliinpainuvan huippuluokan toteutuksen. Musiikillista antia täydensi säveltäjän mainio teosesittely.

Vaikka yleisöä oli porstuaa myöden, Villaforssin akustiikka välitti musiikin nautittavasti. Kokonaisvaltaista kokemusta täydensi talon isännän Alpo Suhosen nykytaiteen kokoelma.

Toisenlaisen mutta yhtä nautittavan näkökulman musiikkiin toi Juhani Aaltosen kvartetti, jossa huilua ja saksofonia soittavaa maestroa säestivät pianisti Iro Haarla, basisti Uffe Krokfors ja rumpali Reiska Laine. Pihapiirissä pidetyn buffet-konsertin makunautinnoista vastasi keittiövelho Petteri Luoto ja Ravintola Vispilän tiimi. Vorssalainen kolmen sormen pylsy oli saanut uuden innovaation lihapiirakan muodossa. Jääkiekon piiristä tutun Teppo Kivelän maahantuomat italoviinit toimivat hyvänä kyytipoikana. Kari Huhtamon teräsveistokset sointuivat tyylikkäästi kokonaisuuteen.

Onnistuneen avauksen innoittamana ensi vuonna jatketaan, Kalevi on itse asiassa jo hahmotellut tulevan ohjelmistonkin. Vielä kiitokset fantastiselle yleisölle, festivaalitiimille ja tapahtuman tukijoille!

Kohtalona Kalevi

Maanantai 20.6.2016 klo 11.56 - Hannu Lahtonen

Joskus asioilla on taipumus ludviutua kuin itsestään. Ei ehtinyt kulua tämän festivaalin perustavasta aamenesta kuin puoli vuorokautta, kun musiikillisen johtajan ominaisuudessa Kalevi viestitti nimikkofestivaalinsa ohjelmiston esittäjineen keskeisenä tekijänä pianisti Sonja Fräki.

Kävi ilmi, että Kalevilla ja Sonjalla on ollut jo vuosikausia jatkunut suhde – musiikillisesti. Kaikki sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten, kun Sonja kuuli Kalevin Balladin huilulle, fagotille, sellolle ja pianolle. Tällä Sonjan koukuttaneella sävellyksellä on samalla kiehtova yhteys Kalevin synnyinkaupunkiin, sillä virtuoosinen teos on sävelletty unkarilaissyntyiselle ja sittemmin forssalaistuneelle Bogányin sisarusparvelle.

Balladin innoittamana ja suomalaiseen uuteen musiikkiin muutenkin tykästynyt Sonja alkoi valmistella hurjaa urakkaansa eli taiteellista tohtorintutkintoaan Sibelius- Akatemiassa Kalevin pianomusiikista. Viimeinen viidestä jatkotutkintokonsertista oli viime helmikuussa.

Sitä ennen Sonja oli urakoinut Kalevin mittavan pianotuotannon kokonaisuudessaan.  Mikäli olen oikein ymmärtänyt, urakka on ollut varsin haastava, sillä Kalevilla on kautta aikain ollut taipumus kirjoittaa täydellistä virtuositeettia vaativaa musiikkia. Mutta summa summarum: hyvän yhteistyön huipennukseksi Kalevi on luvannut säveltää Sonjalle pianosonaattinsa nro 2.

 

Kevään kulttuurimyrsky

Maanantai 30.5.2016 klo 14.05 - Hannu Lahtonen

Teräväkynäisenä yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Kalevi Aho nousi kuluneen kevään aikana poikkeuksellisen näkyvästi otsikoihin. Kaikki alkoi Turun orkesteripäivillä huhtikuussa pitämästään kipakasta puheesta, jossa hän lukuisin esimerkein suomi maassamme harjoitettua kulttuuri- ja talouspolitiikkaa – itse talouselämää unohtamatta.

Kalevi kiteytti, että monilta keskeisiltä poliitikoilta näyttää puuttuvan kulttuuriperinnön merkityksen taju. Kuten myös, että ihanne sivistyksestä itseisarvona ei kuulu moderniin maailmaan.

”Sitäkään todistettua tosiasiaa ei haluta millään uskoa, että kulttuuri on itse asiassa taloudellisestikin kannattavaa, vaikka tämä ei näy suoraan kuntien budjetissa.”

”Kulttuurilaitokset ovat yhteiskunnallisissa murrostilanteissa äärimmäisen tärkeitä maallemme. Ne voivat toimia kriittisinä ääninä tai ylipäänsä poliittisista suhdanteista riippumattomina henkireikinä ihmisille.”

Kulttuuri on Kalevin mielestä kansakunnan henkisen tilan mittaaja ja kilpailuvaltti kansainvälisillä areenoilla. Hänen mukaansa on yleisemmin menossa pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajo. Se merkitsee yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua ja tuottaa näköalattomuutta suurelle osalle suomalaisista. Se voi purkautua uusina levottomuuksina.

Kalevin puheenvuoro huomioitiin laajasti maamme keskeisimmissä medioissa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä ei jää tähän.